Intohimona vaellus
Jos voisin tehdä ihan mitä haluaisin, tekisin jotain vaellukseen liittyvää. Ehkä perustaisin käytettyjen vaellustarvikkeiden kaupan ja järjestäisin siellä vaellustarinailtoja. Tai pitäisin keski-ikäisen kliseisesti majataloa jossain vuorten kupeessa, innoittajana Trails End Etelä-Afrikassa.
Vaeltamisen ihanuuttaa ovat vuoret, vapauden tunne – ja paluu perusasioihin. Ruoka, eteneminen, ruoka, eteneminen, ruoka, lepo. Suunnitelma ja päämäärä ilman hoppua. Tilaa olla, tilaa olla ajattelematta. Ihminen (ja tekoäly) kun tulee niin helposti sokeaksi omille ajatuksilleen, teoilleen ja sanoilleen. Ihmissuhteissa, työasioissa, monessa, ellei kaikessa.
Vaeltaessa perusasiat ratkaisevat. Saanhan riittävästi energiaa. Missä nukun. Minne menen. Miten pysyn kuivana. Mistä saan vettä. Onhan seuraava askel vakaa. Vasta kun nämä ovat kunnossa, jää tilaa maisemien ihailulle, valokuville, jutustelulle, haaveilulle, ajattelulle.
Mitä – miksi – kenelle – miten
Aasinsilta tai ei, tekstisisällöissä olen näin tekoälyaikakaudella ollut havaitsevinani kiihtyvän loittonemisen perusasioista. Usein jopa perusasioiden totaalisen ohittamisen. Sisällöt saattavat kyllä olla nokkelia ja pintakiiltäviä, mutta pohjimmiltaan onttoja. Liian usein niistä ei oikein käy ilmi mitä halutaan sanoa, miksi halutaan sanoa ja miksi sen pitäisi kiinnostaa, kenelle viesti on suunnattu ja kenen huomiota sillä tavoitellaan ja miten asia vaikuttaa lukijaan.
Otetaan esimerkiksi Kideamon: ”Hälyttömiä B2B-tekstisisältöjä teknologiayrityksille”.
Mitä? Vaikuttavia B2B-tekstisisältöjä.
Miksi? Ole se, joka ei turhia hölise aikana, joilloin melun määrä on räjähtänyt.
Kenelle? Teknologiayrityksille.
Miten? Haasta minut niin näet.
Ei täydellinen, mutta tästä jatketaan.
Selkeys on hyvä alku
Selkeä teksti on oleellinen, hyvä ja tärkeä alku. Yksin se harvoin tekstin vaikuttavuuteen riittää, mutta ilman sitä viestin ydin helposti vesittyy. Kokeile seuraavalla kerralla kirjoittaa ennen mitään muuta vastaukset yhdellä lauseella kaikkiin neljään kysymyssanaan.
Tätä kirjoittaessa itse mietin, että alkuperäinen ”Hälyttömiä B2B-sisältöjä teknologiayrityksille” ehkä kaipasi lisää potkua ja tarkkuutta. Pienen pyörittelyn jälkeen siitä tuli ”Hälyttömästi vaikuttavia B2B-tekstisisältöjä määrätietoisille teknologiayrityksille” ja alle painike LÄHETÄ HAASTE. Seuraavana päivänä palasin alkuperäiseen, sillä sekä ”vaikuttaminen” että ”määrätietoinen” olivat sittenkin turhan abstrakteja.
Rönsyilyä muuten tapahtuu kaikilla. Ihan liian usein edelleen lähdetään työstämään lillukanvarsia kun pitäisi keskittyä kohderyhmien ja näitä puhuttelevien erottuvien pääviestien määrittelyyn. Ja sitten pitäisi vielä pysyä näissä pääviesteissä, eikä jatkuvasti keksiä uudesti muotoiltua.
Pieni testi
Pyysin tekoälyä tekemään SWOT-analyysin kahteen kategoriaan (taloushallinto ja ERP) kuuluvasta kuudesta suomalaisesta ohjelmistoyrityksestä. Analyysissä pyysin keskittymään ydinviestin vahvuuteen, kohderyhmien puhutteluun, erottuvuuteen, selkeyteen ja nokkeluuteen, kaikkiin suomalaisen pienyrittäjän näkökulmasta.
| Ydinviesti | Puhuttelu | Erottuvuus | Selkeys | Nokkeluus | |
|---|---|---|---|---|---|
| Talous A | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 |
| Talous B | 3 | 3 | 2 | 4 | 3 |
| Talous C | 3 | 3 | 2 | 3 | 2 |
| ERP A | 4 | 4 | 4 | 5 | 1 |
| ERP B | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 |
| ERP C | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |
| Yhteinen SWOT | |
|---|---|
| S | Kaikilla on vahvaa näyttöä asiakasmääristä. Taloushallinnossa ostaminen on helppoa. ERP-puolella asiakastarinat ovat aitoja ja toimialakohtaisia. |
| W | Lupauksen sanasto on yhteinen: älykäs, kaikki yhdessä järjestelmässä, kotimainen, kumppani, tekoäly. Kohderyhmä on liian usein kaikki. |
| O | Tilaa on näytölle, joka on omaa (tekoälyluku, hinta, vaihtotarina) ja jota ei nyt nosteta. Pk-yrittäjän pelkoja (räätälöintiprojekti, toimittaja katoaa, lukitus järjestelmään) nimeää vain muutama. |
| T | Taloushallinnossa tarjoukset ovat käytännössä identtiset: maksuttomia kuukausia uusille yrityksille, yritystilejä, kampanjoita. Kun lupaus ja tarjous ovat samat, ainoa jäljelle jäävä ero on hinta. |
Lopuksi tekoälyn kanta hypoteesiin ”kaikki tuntuvat samalta”:
Sisällössä kyllä. Taloushallinnon kolmikko lupaa saman (älykäs, helppo, kaikki yhdessä), todistaa samalla tavalla (asiakasmäärät) ja houkuttelee samoilla tarjouksilla. ERP-kolmikko toistaa sanoja kotimainen, kumppani ja kaikki samassa järjestelmässä. Sävyssä ei täysin. Talous A on rakentanut tunnistettavan äänen ja Talous B kokeilee puhekieltä. Selkeys ja nokkeluus erottavat yrityksiä enemmän kuin ydinviesti. Ne kaksi, joilla on selkein ydinviesti (Talous A ja ERP B), ovat nokkeluuden ääripäitä. Selkeys ja nokkeluus eivät siis kilpaile keskenään: Talous A osoittaa, että ne mahtuvat samaan lauseeseen.
Kuten aina, tekoälytuotoksiin kannattaa suhtautaua purematta en niele -mentaliteetilla. Vaan ei savua ilman tulta.
***
(Eräs ystäväni viisaasti kerran totesi, että intohimot kannattaa jättää harrastuksiksi. Pysyttelen vastakin tekstisisältöjen parissa.)